(2016-19)
Sarjasta:
Televisiosarja "Sorjonen" taitaa olla ensimmäinen tyylipuhdas kotimainen Nordic noir -sarja? Norcic noir tahi Scandinavian noir on tietysti hieman epämääräinen määritelmä, mutta usein sillä tarkoitetaan Pohjoismaihin sijoittuvaa poliisin näkökulmasta kerrottua rikostarinaa. Sävy on yleensä synkkä ja niin todellinen kuin henkinenkin maisema pimeä ja moraalisesti kompleksinen. Yhteiskuntakritiikkiä harrastetaan, pintaa rikotaan ja ihmisistä kaivetaan päällepäin näkymättömiä sävyjä. Nordic noir katsotaan usein alkaneeksi 1990-luvun rikoskirjallisuudesta ja laajentuneen sieltä sitten elokuviin ja televisioon.
Niin tahi näin "Sorjonen" luottaa harmaiden sävyjen ja usvaisten huoneiden estetiikkaan. Silti sarja on komeaa ja tyylikästä katsottavaa pelkästään visuaaliselta kantilta katsottuna. Pelkkä visuaalisuus ei toki riitä, ainakaan kolmen kauden tarpeisiin. Tarvitaan hyvä, koukuttava käsikirjoitus ja kiinnostavat henkilöhahmot. Karismaattisista näyttelijöistäkään ei ole haittaa.
Sarjan isä on Miikko Oikkonen, joka on toiminut kaikilla kausilla pääkäsikirjoittajana, vaikka hänen rinnallaan on myös muita kirjoittajia. Oikkonen myös ohjasi ensimmäisen kauden ensimmäisen tarinan. Oikkonen on kertonut sarjan idean syntyneen jo vuonna 2010 imatralaisen tosielämän rikoksen kautta. Miten poliisit tekevät, työtä, miten raadollista se on ja miten he illalla palaavat koteihinsa elämään normaalia perhe-elämää.
Miikko Oikkosen lapsuuden kotikaupunki on Lappeenranta, ja sinne "Sorjonen" sijoittuu. Nimihenkilö, Keskusrikospoliisin tutkija Kari Sorjonen muuttaa kaupunkiin ja aloittaa työt VAREssa, Vakavien rikosten erikoisyksikössä. Sorjonen on tosikko, töksäyttelijä, hidastelija, pohtija, ulospäin kulmikas ja omalaatuinen mies, joka kuitenkin saa työssään tulosta. Ville Virtanen on kuin luotu tätä roolia varten. Välillä uskoo, että Virtanen ei edes näyttele, vaan on oma itsensä, niin omintakeinen tyyli hänellä on.
Perhe ja koti ovat myös Sorjoselle keskiössä, ja ne ovat toki useaan otteeseen ja eri tavoin uhattuina sarjan edetessä. Perhe koostuu Matleena Kuusniemen näyttelemästä vakavasti sairaasta Pauliina-vaimosta sekä paikkaansa etsivästä Janina-tyttärestä (Olivia Ainali). Erinomaisia näyttelijöitä koko pooppoo.
VARE tutkii nimensä mukaisesti vakavia rikoksia toisin sanoen väkivaltatapauksia. Yksikön johdossa toimii Ilkka Villin näyttelemä Niko Uusitalo, ja Sorjosen työparina on entinen FSB-agentti Lena Jaakkola. Lenaa esittää Anu Sinisalo, Keski-Uudenmaan Teatterin, KUTin, perustajäsen. Sekä Sinisalo että Virtanen on palkittu rooleistaan Venla-pystillä.
"Sorjonen" on pantu merkille. Netflix esittää sitä nimellä "Bordertown", ja sitä kautta ensimmäinen kausi on nähtävillä 180 maassa. Se on kova luku kotimaiselle tv-sarjalle.
Tuusula:
Elokuvan taikaan kuuluu huijaaminen. Nykyisellä digitekniikalla voidaan tietysti tehdä käytännössä mitä vain, mikäli budjetti ei tule vastaan. Mutta vanhanaikainen tapa huijata katsojaa on pokkana väittää konkreettisten asioiden olevan jotakin muuta kuin ne oikeasti ovat. "Sorjosen" tapahtumapaikka on Lappeenranta, mutta sekä Sorjosen että Jaakkolan perheiden kodit on kuvattu Tuusulassa. Sorjoset asuvat modernilla omakotialueella Etelä-Tuusulan Halkivahassa ja Lena Jaakkolan koti on puolestaan Kellokosken Lasipalatsin yläkerrassa.
Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin vuonna 1970 Tuusulassa, ja uudelleen tänne tultiin vuonna 2000. Silloin asuntomessualueena oli Nummenharju, joka sijaitsee perinteisen Paijalan alueen vieressä ja näkyy "Mustat lesket" -sarjassa. Nummenharjun viereen puolestaan on rakentunut Halkivahan hyvinvoiva alue, jossa Sorjosten koti sijaitsee. Kortteli näkyy hyvin kuvissa eri suunnilta ja eri vuodenaikoina.
Lasipalatsi valmistui vuonna 1938 kaksikerroksisena ja tasakattoisena varsin tyylipuhtaana funktionalismin edustajana Kellokosken tehdas O.Y.:n meijeriastiatehtaaksi. Lasipalatsin kohdalla tulijaa tervehtivätkin valtaisat maitotonkat tien molemmin puolin. 50-luvulla rakennus korotettiin yhdellä kerroksella ja muutettiin harjakattoiseksi. Juuri tuossa kerroksessa Lena asuu.
Piirustukset rakennukseen oli ilmeisesti laatinut useissa kilpailuissa pärjännyt arkkitehtitoimisto Erik ja Elma Lindroos. Nimensä mukaisesti Lasipalatsin ilme koostuu molemminpuolisista pieniruutuisista nauhaikkunoista, mitä varten myös kantavien pilareiden kohdalle on tehty valeikkunat. Alempi kerroksista on korkeampi, ja niin ovat myös sen nauhaikkunat korkeampia kuin toisen kerroksen ikkunat.
Valmistuessaan valkoinen Lasipalatsi oli tehdasalueen edustavin rakennus muita ylempänä ja valtatien varrella olevan sijaintinsa takia.
Kellokosken Lasipalatsi pihan puolelta. Lena ja Katia asuvat täällä. Tähän pihaan Sorjonen myös tuo tyttärensä. |
Täällä Lena sai tarjouksen uudesta työpaikasta. |
Jaakkoloiden koti sisältä. Ikkunoiden erikoiset muodot näkyvät myös rakennuksen ulkopuolella. |
Sorjosten koti oli sarjassa sekä turvasatama että piinaavien tilanteiden keskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti