Sekasin

"Sekasin"
(2016-18)

Sarjasta:
Mediakentän monimutoisumisen ja jatkuvan pirstaloitumisen myötä sopii tietysti kysyä, eikö tv-sarja ole sarja, jota seurataan lineaarisen television kautta? No, on kyllä!

Toisaalta sarjoja tehdään yhä enemmän ja enemmän jopa Suomessa alunperin muille alustoille, josta ne sitten jollain viiveellä usein siirtyvät myös perinteisen television ruudulta katsottaviksi. Yle jos joku on omanlaisensa betoniin valettu synonyymi radio- ja tv-toiminnalle. Ylen Areena on oivallinen paikka bongailla monia Ylen ohjelmia, mutta onpa sinne syntynyt myös omaa tuotantoa. Esimerkiksi nuortensarja "Sekasin".

Nimensä mukaisesti sarja kertoo sekaisin olevista nuorista, ja ensimmäisen kauden päätapahtumapaikka jopa on psykiatrisen sairaalan suljettu osasto. Sarjan hienous piilee siinä, että se perustuu mielenterveyspotilaiden omakohtaisiin kertomuksiin, joita käytettiin käsikirjoituksen materiaalina.

Sarjan keskiössä on neljä nuorta. Papillonin (Elias Westerberg) isä (Antti Reini) on väkivaltainen ja päihteitä väärinkäyttävä, ja isän myötä myös pojan elämä on kiertymässä jengoiltaan. Sekakäytöstä johtuva psykoosi vie Papillonin suljetulle osastolle. Kiusatun opiskelijan, Satakielen (Eve Hotti) skitsofrenia puhkeaa. Hyde (Anssi Niemi) on maanisdepressiivinen, ja Lumikki (Anna Böhm) kärsii kiltin tytön syndroomasta ja liika suorittaminen koituu hänen kohtalokseen. Elämä sairaalassa ei ole kuitenkaan pelkkää synkkyyttä ja ahdistusta; huumoria ja toivon kipinääkin nähdään.

Oli tv-sarjan määrittely ja rajaviiva miten häilyvä tahansa, sitä mitataan vuosittain Venla-gaalassa. "Sekasin" nappasi vuonna 2016 Kultaisen Venlan itselleen, ja sarjan ohjaaja Teemu Nikki vielä omansa vuonna 2018 ('Vuoden ohjaaja'). Nikki on myös käsikirjoittanut sarjan yhdessä Jani Pösön kanssa. Sarjaa on esitetty myös ainakin Ruotsissa ja Hollannissa, ja Saksassa siitä on tehty "Freaks"-niminen lokalisointi.

Tuusula:
Iso yllätys ei varmaan ole se, että jos "Sekasin"-sarjaa on kuvattu Tuusulassa, niin sitten varmaan Kellokoskella. Ja niinhän se on. Pitkään Kellokoski on tunnettu nimenomaan sairaalastaan, jonka toiminta alkoi vuonna 1915. 100-vuotisjuhlatkin on siis ehditty tanssia, ennen kuin päätös toiminnan alas ajamisesta tuli.

"Sekasin"-sarjan ensimmäinen kausi kuvattiin pitkälle juuri Kellokosken sairaalassa, sen uusimmassa osassa, oranssihtavassa keltatiilisessä vastaanottorakennuksessa. Paljon nähdään sisäkuvia, mutta muutaman kerran kamera käy myös tallentamassa ulkokuvia, joissa tunnistettavaa Tuusulaa kyllä erottaa. Huvittavaahan on muuten se, että sen sijaan sairaalan kuuluisimman asukkaan nimikkoelokuvaa "Prinsessa" (2010) ei sairaala-alueella kuvattu.

Sairaalan tontilla on paljon vaikuttavan ja kuvauksellisen näköisiä suuria rakennuksia puhumattakaan 1800-luvun lopulta peräisin olevasta Konni Zilliacuksen rakennuttamasta Kellokosken kartanosta, mutta kuvauksissa päädyttiin käyttämään tien vieressä olevaa 1980-luvun alussa valmistunutta matalaa vastaanottorakennusta. Kyseinen rakennuskompleksi koki loppuvuodesta 2016 purkukohtalon. Viime hetkellä kuvausryhmä siis taltioi tämänkin nyttemmin kadotetun kohdan Kellokosken keskustan maisemasta. Satunnaisen ohikulkijan silmiin hieman kysymyksiä herättävää oli se, että rakennuksen purkajat olivat pukeutuneet suojavarusteisiin ja hengityssuojaimiin.

Sarjan tunnusbiisinä soi Ruger Hauer -bändin "Sekasin"-biisi. Biisistä tehdyllä musiikkivideolla nähdään myös sekä pätkiä sarjasta että videota varta vasten Kellokoskella kuvattuja pätkiä.

Marraskuussa 2016 oli vastaanottorakennuksen purku täydessä käynnissä.

Näillä paikkeilla Papillon karkasi ikkunasta.

Isän tullessa hakemaan poikaansa näkyy taustalla muun muassa
vanhan Kellokosken tehtaan konttorirakennus ja Kellokosken kirkko.

Uusitalo valmistui vuonna 1958. Rakennus näkyy taustalla,

kun isä tulee hakemaan Papillonia kotiin.

Vierestä on nyttemmin purettu keltatiilinen vastaanottorakennus.

Vanha valtatie vie Kellokosken keskustaan. Nurinkurista kyllä Papillon
liftasi tähän suuntaan karattuaan suljetulta osastolta.